Keittelin anopin mehukattilalla mehuja tuossa taanoin. Viime viikon tiistaina. Osan punaviinimarjoista keräsin tuoreeltaan kantoineen päivineen pensaista. Kavereiksi tyhjensin viimevuotisten loppuja pakastimesta: mansikkaa, vadelmaa, punaviinimarjaa ja karviasta.
Homma alkoi tietenkin marjojen keräämisellä ja pakastimen tyhjentämisellä. Uuni kuumenemaan 70-asteeseen ja lasipullot lämpiämään. Puolet kattilallista laitoin sulaneita pakastemarjoja ja loppupuolikkaan sitten tämänvuotisia punaviinimarjoja. Puoleen väliin marjoja laitoin litran sokeria.
Puolen tunnin keittämisen jälkeen sai valuttaa ensimmäisen pullollisen. Sen kaadoin takaisin marjojen joukkoon, jotta sokeri levittyisi tasaisemmin mehuun (anopin vinkki). Heti miten melkein sai pullottaa ensimmäisen pullon.
Jos mehun laskee ihan pullonsuun piri pintaan ja laittaa sen päälle palan tuorekelmua ja korkin, saa mehusta ilmatiivistä. Mehun viiletessä sen tilavuus laskee ja sen myötä myös mehun pinta. Näin mehusta sai ilmatiivistä ja se säilyy jääkapissa, tai meidän tapauksessamme kylmäkellarissa vuoden päivät. Tai ainakin meillä on säilynyt, jos sitä on jäänyt juomatta! Mehutiivisteen sekoitussuhde on 1:3 mehua ja vettä. Mehun voi myös pakastaa.
Koko hommaan meni pullotuksineen ja lopputiskeineen alle kolme tuntia. Yhdestä mehumaijallisesta syntyi nelisen litraa mehua. Kellariin kannettiin seuraavana päivä melko monta pulloa.
Nyt mä lähden 24/7-kauppaan ostamaan mustikkamuffinseihin vaniljarahkaa. Lyhyen varoitusajan vieraat huomisaamulle eivät tulleet kauppalistalaskuihin eilen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti