Näin meillä kulutetaan: Osa I

Muistan opiskeluajoilta kuinka raastavaa oli kahden opiskelijan kaksilapsisessa perheessä laskea rahojen riittävyyttä. Emme ikinä ottaneet opintolainaa. Opiskelimme aikana, jolloin opintotuki oli 259 euroa kuukaudessa. Lapsilisät olivat silloin sen 210 euroa. Vuokraa maksoimme vähän päälle 700 euroa, josta asumistuki kattoi hieman yli neljäsataa (muutaman euron). Nettiä meillä ei ollut. Kännykkäliittymät oli sentään. Päivähoitomaksuja ei sattuneesta syystä ollut. Vesi sisältyi vuokraan ja sähköstä maksoimme kulutuksen mukaan. Elimme siis 728 eurolla kuussa, josta pieniin maksuihimme meni kuukausittain noin 360 euroa. Elämiseen jäi rahaa noin 350 euroa. Talvivaatehankinnat rampauttivat talouden, lääkekuureista puhumattakaan. Yritin sovittaa mahdollisimman paljon alani sijaisuuksia opintojen oheen, että saimme lisätuloja 0-300 euroon kuukaudessa. Näin elimme yhden lapsen kanssa kolme vuotta ja kahden lapsen kanssa kaksi. Nyt maksan mielelläni veroja. Elettyäni usemman vuoden yhteiskunnan tukien varassa. Jälkikäteen olen ollut iloinen siitä, ettei ole ollut opintolainoja lyhennettävänä. Mutta muistan myös sen pelon siitä, että tulisi joku meno joka saisi vanhemmat syömään kynsiään ravinnokseen. Se oli kuluttavaa.

Nykyään tienaan kuussa hieman alle suomalaisen keskivertopalkan. Mies hieman minua vähemmän. Näiden päälle lomarahat ja veronpalautukset. Lapsilisät ovat 352 euroa jos oikein muistan. Ne kattavat 2/3-osaa päivähoitomaksuista. Päivähoitomaksuja maksamme täydet maksut. Suurimman osan palkkatuloistamme vie asuminen lainoineen, sähkö- ja vesimaksuineen, veroineen, jätehuolto- sekä kiinteistövakuutusmaksuineen. Sen jälkeen suurin menoerä on talouskulut. Niitä seuraa erinäiset auto-, irtaimisto-, tapaturma- ja hoitokuluvakuutukset. Neljänneksi pääsevät päivähoitokulut ja viidenneksi sijoittuvat lasten harrastuskulut varusteineen. Loput menot ovatkin erilaisia pienmenoja. Siis kuukausittain.

Asuminen vie yhteensä noin 1200 euroa joka kuukausi (maksoimme ennen vuokraa 1050 euroa + siihen päälle vakuutus-, netti- ja sähkölasku). Talomme on sähkölämmitteinen, joten sähkön vuosikulutus tulee lienee olemaan huimaava. Kerrostaloneliössä asuessamme kulutimme sähköä vuosittain noin 2400 kilowattituntia. Nyt luulemme, että selviämme noin 17000 kilowattitunnilla. Talossamme on yksi varaava takka ja kaksi Porin Mattia, joita olemme nyt lämmittäneet pesällisen päivässä. Pattereita ei ole kytketty vielä päälle. Tähän asti veden kulutuksemme on ollut noin 7,5 kuutioita kuukaudessa. Vuosikulutusarvio liikkuu 90 kuutiossa. Meillä on pihakaivo, jonka veden laatu kelpaa kasteluun, auton ja mattojen pesuun sekä uima-altaan täyttämiseen. Jätehuoltoon menee 20 euroa kuukaudessa. Roska-astia tyhjennetään joka toinen viikko. Usein se ei edes täyty kokonaan, mutta kuukauden tyhjennysväli olisi liian harvoin.

Talouskulumme: ruoat, herkut, pesuaineet, wc-ja talouspaperit, siivoustarvikkeet, hygieniatarvikkeet ja kaverisynttäreiden lahjat vievät rahaa kuukausittain 550-650 euroa. Meillä syödään kotona kahta eri ruokaa ja erityisruokavalio maksaa hieman lisää kuin, jos voisimme kaikki syödä samaa ruokaa.

Vakuutuksia maksamme vuodessa reilut 3000 euroa. Kallempia ovat kiinteistö-, auto- ja hoitokuluvakuutukset. Kuukausittaiset maksuerät vaihtelevat 140 eurosta 600 euroon.

Lasten harrastus nielee sekä aikaa että rahaa. Aktiivikuukausina itse harratus- ja välinemaksuja kertyy maksettavaksi 200 euroa kuukaudessa. Kesä-heinäkuu on vielä tämän kauden taukoa. Sitten maksut alkavat pyöriä kesäisinkin, kun kausi jatkuu kesänkin läpi. Onneksi uusia luistimia ei tarvitse hankkia kuin kerran vuodessa, ja jos tuuri käy  hyvät löytyvät käytettyinä alle 200 eurolla. Jos ei, niin painon mukaan tehtävien teroitusten kanssa ne maksavat noin 400 euroa. Kisat lisenssi- ja osallistumismaksuineen sekä kisapuvut ovatkin sitten jo ihan toinen menoeränsä. Jos asuisimme Helsingissä, meillä ei olisi varaa kustantaa kyseistä harrastusta lapsille. Siellä kulut tällä tasolla nousevat jo kymppitonnin luokkaan vuodessa. Tai näin olen kuullut. Koska lasten harrastus vie perheemme tämän hetkiset harrastusmäärärahat ja kuljetukset ison osan vapaa-ajasta, me vanhemmat emme harrasta mitään.

Sitten ne muut menot. Lehtitilaukset, auto- ja kiinteistövero, tv-lupamaksu, kännykkäliittymät (jotka sisältävät mokkulan), vaatehankinnat, kosmetiikan ym. vievät 100-300 euroa kuukaudessa. Lasten vaatteisiin kuluu varmasti noin 500 euroa/lapsi/vuosi, mistä suurimman osan haukkaavat talvi- ja muut ulkoiluvaatteet sekä kengät. Sisävaatteet kiertävät saman sukupuolen ansiosta lapselta toiselle melko hyvin. Omiin vaatteisiini kulutan vuodessa ehkä 300 euroa. Käytän vaatteita niin pitkään, että ne hajoavat. Samoin mies. Ainoa kuka meillä säännöllisesti käyttää parturipalveluja on mies. Tähän asti olen leikannut itse lasten hiukset. Koska kukaan meistä ei ole esteettisesti mieltynyt etuhiuksiin, latvojen tasaus on ollut helppoa. Yhdeksänvuotiaan kohdalla täytyy kyllä siirtyä jo kampaamon puolelle. Itse olen käynyt viimeksi kampaajalla yli vuosi sitten. Latvat huutavat hallelujaa, mutta en vain saa aikaiseksi varata aikaa. Sisustamiseen ja elektroniikkan liittyviä menoja meillä on säännöllisesti. Parin tonnin edestä vuosittain. Tänä vuonna se kyllä ylittyy reilusti talon hankinnan vuoksi. Nämä kulut eivät sisälly mihinkään mainitsemiini menolaskelmiin.

Meillä on yksi auto. Volvo V70. Siitä on lainaa jäljellä 2100 euroa. Meidän ajoillamme sitä tarvitsee tankata kolmen viikon välein. Näillä bensan hinnoilla ja automme tankilla se tarkoittaa 80 euroa 1-2 kertaa kuussa.

Säästöön jää kuukausittain menomäärästä ja ylityölisistä riippuen 500-1000 euroa. Tämä kuu oli ensimmäinen, kun näin ei käynnyt. Isän kuolemaan liittyvät kulut verottivat tiliäni tässä kuussa noin 800 ylimääräisellä eurolla. Ensi kuussa taitaa perunkirjoituksen vuoksi käydä samoin.

Tässä on kuvan paikka, 

mutta mitään aiheeseen liittyvää kuvaa ei ole.

Ja jos joku miettii ja jaksoi lukea tänne asti, miksi kerroin kaiken tämän, aion seuraavassa postauksessa kertoa tarkemmin kulutustottumuksistamme, joista kyseiset menot syntyvät. Tiedän, että monilta osilta menomme ovat maltillisia. Se johtuu ihan tietoisista valinnoista, joita toteutamme arjessamme. Monessa asiassa voisimme myös karsia ja pihistää.