Mökkeilyä

Kotioloissa. Juhannuksenakin. Hyttyset löytyvät ja kaikki. Luultavasti vesisadekin ennen pitkää. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

Tämä meidän kotihan on tällainen kaupunkimökki. Rintamamiestalo vuosimallia 1949. Kolmen kilometrin päässä kauppatorilta. Edellinen remonttikierros vuosilta 1981-1986. Ruskea sellainen. Toinen päivityskierros on käynnissä meidän taholtamme. Kymmenen vuoden pitkäaikaisprojekti, johon ei ole aikomusta ottaa lainaa kuin pakon edessä. Vuosi, pari ehkä muutama aina säästetään riippuen remonttikohteesta ja sitten kunnostetaan. Valkoiseksi. Viimeiset kohteet voivat saada jo väriäkin, jos värimieltymys päivittyy ennen sitä. Kaikki perusasiat ovat kunnossa, ehjiä ja toimivia. Ikkunat, putket ja katto eivät vuoda. *Kop kop* Puunkoputus.

Meillähän päivitettiin viime kesänä alakerrassa aula, olohuone, meidän makuuhuone ja porraskäytävä yläkertaan. Talven aikana yläkerran aula. Yläkerran huoneita ei aiota remontoida ennen kuin lapset niin vaativat. Ne ovat vaaleasävyisiä. Lapset saavat kiinnittää ihan vapaasti teinivuosinaan tapetteihin niin paljon kuvia kuin sielu sietää. Remontin jälkeen sitten ei. Vessat ovat sisällä seuraavana vuorossa, kun niitä varten ei tarvitse erikseen erityisemmin säästää. Remonttimateriaali-post it- laput on jo kiinniteltyinä ovenkarmeihin. Niitä ennen mieskin lomailee talonmaalauksen merkeissä. Viime viikonloppuna vanha maalipinta pestiin ja raaputettiin. Keittiö siirtyy suosiolla ensi vuodeksi. Kodinhoitohuonetta ja pesutilaa saunoineen jaksan katsella useamman vuoden, jos ne kestävät käytössä. Ruskeita nekin ovat, mutta siellä ei tarvitse viettää pitkiä aikoja kerrallaan. 

Pihakin on kuin mökillä. Edelliset omistajat ovat tykänneet "yhdestä lajista kutakin" -puutarhan hoidosta. Minä karsin ja siirrän. Pikku hiljaa. Säiden ja ajan salliessa.

Tämän asumisen kohdalla teen poikkeuksen itseni kanssa. Kaiken ei tarvitsekaan valmistua heti ja nyt. Olen yllättynyt! Positiivisesti! Ruskeaan keittiöönkin olen tottunut. Tämä on ensimmäinen koti, jonka uunin paistoajat pitävät paikkansa. Ruskea Strömberg. Vuodelta 1986.

Luin yksi aamu Tekniikan Maailman loma-asuntomessuliitettä. Loma-asunnoissa oli poikkeuksetta 100-300 neliötä tilaa. 500 neliön tontti. Ja hintaa 200000 eurosta liki 400000 asti. Ei ihmetyttänyt, kun vain yksi kohde oli myyty. Tai ehkä kaksi. En jaksa mennä tarkistamaan. Meillä on täyskorkeaa asuintilaa 122 neliötä. Siihen parikymmentä neliötä alle 160 senttimetriä korkeaa tilaa. Ja vastaa muuten tasan varmasti enemmän suomalaisten käsitystä mökistä kuin Lappeenrannan kohteet.

Tältä pohjalta: 

Hyvää juhannusta meiltä!

Kotimökkeilyn merkeissä.