Asuminen on suurin menoerämme. Lainakuluihin ei voi itse paljoa enää vaikuttaa sen jälkeen, kun on kilpailuttanut lainan ennen sen ottamista. Vakuutusten kilpailuttaminenkin säästää. Talon oston yhteydessä kilpailutimme kaikki vakuutuksemme (hoitokuluvakuutukset jäivät rajoitteiden vuoksi vanhaan yhtiöön). Kilpailuttamalla saimme 300 euron säästön vuosimaksuissa verrattuna siihen, jos olisimme jääneet vanhaan yhtiöön. Alueellemme ei tarjoa kuin yksi jätehuoltoyhtiö jätepalveluita. Syntyvään jätemäärään voi vaikuttaa itse paljon. Paljonhan sitä syntyy silti. Pieni jäteastia täyttyisi kolmessa viikossa. Kaatopaikkajätettä. Muiden jätteiden keräyspiste on alueen omakotitaloyhdistyksen järjestämä ja ylläpitämä.
Asumiskuluissa voimme itse vaikuttaa eniten sähkön ja veden kulutukseen. Sähkön kulutus tulee eittämättä olemaan suuri, koska talo on sähkölämmitteinen. Sähkölämmitystä ei ole vielä kytketty päälle, paitsi märkätilojen lattialämmityksissä, missä se on päällä ympäri vuoden. Kerrostaloasumiseen verrattuna huonelämpötila on tippunut neljällä asteella. Nykyään ylläpidämme 21-22-asteen lämpötilaa. Kuukauden verran olemme polttaneet pesällisen puita alakerrassa. Yläkerrassa riittää pesällisten polttaminen joka toinen päivä. Lämpö alhaalta nousee ylös. Eivät lämmityspuutkaan ole ilmaisia, mutta yksin sähkölämmittämistä edullisemmat. Lämminvesivaraaja lämmittää veden edullisemmalla yösähköllä. Pesukoneissa on ajastimet, joiden avulla ne käynnistyvät itsekseen aamuyöllä. Yösähkön turvin. Valaisimia tai piensähkölaitteita ei jätetä päälle niissä tiloissa, joissa ei olla. Meillä saunotaan vain kerran viikossa. Useammin ei ehdi. Miehen remontointitaidot säästävät remonttikuluissa. Suurimman osan remonttitöistä voimme hoitaa hänen ammattitaidollaan.
Omakotitalossa asuessamme vedenkulutuksemme on kasvanut. Vettä joutuu juoksuttamaan usein turhaan, kun odottaa lämpimän veden tuloa. Meillä ei tule pyykkiä kuin 2-4 koneellista viikossa. Meillä on isotäyttöinen pesukone. Vajaita koneita ei pyöritetä. Meillä käytetään samoja vaatteita surutta kaksi päivää, jos ne ovat säilyneet käytössä puhtaina ja nuhjaantumattomina. Alusvaatteet vaihdetaan päivittäin. Aikuisten vaatteet saattavat säästyä pesulta pidempääkin. Usein pelkkä tuulettaminen riittää ja henkareissa säilyttäminen. Puolet viikon koneellisista ovat usein pyyhe- ja lakanapyykkiä. Lapsilla on vaatteita sen verran paljon, että niiden riittävyyden vuoksi ei tarvitse koneellista pyörittää ennen kuin on kertynyt täyden koneellisen verran samanväristä pyykkiä. Astianpesukone ei omalla käytöllämme pyöri kuin kahdesti tai kolmesti viikossa. Juhlien jälkeen on tietysti eri asia. Meillä on paljon astioita (koko ajan tulee lisää). Ruoanvalmistusastioita ei ikinä pestä koneessa. Ne tiskaan käsin (en juoksevan veden alla) erikseen päivittäin kerran tai kaksi. Vedenkulutusta vähentää sekin, että meillä on pihakaivo, jonka vesi on niin puhdasta, että kukkien kastelun, auton ja mattojen pesemisen lisäksi, sitä voi käyttää esimerkiksi lasten uima-altaan täyttämiseen.
Ruoka- ja vähittäiskuluissa ei ole hirveästi nipistämisen varaa. Haluan hankkia kotimaisia raaka-aineita (vaikka niiden kasvattaminen kuluttaa paljon sähköä vs. ulkomaisten vihannesten kastelu- ja kuljetuskustannukset). Eikä vaatehankinnoissakaan. Toki enemmän voisi ostaa niitä käytettynä. Tänä kesänä olemme olleet hieman omavaraisia ruokaraaka-aineiden suhteen. Yrtit, perunat, marjat ja omenat on saatu omalta pihalta. Marja- ja omenatuotteita on riittänyt talven varalle säilöttäväksi.
Autoa meillä käytetään päivittäin. Mies tarvitsee sitä työssään silloin tällöin. Lapsia kuljetetaan sillä päivähoitoon ja harrastuksiin. Harrastuskuljetuksissa hyödynnämme kimppakyytejä, mutta neljä kertaa viikossa on myös meidän vuoromme toimia kuljettajina. Itse käytän bussia, kun tulen lasten kanssa työpäivän jälkeen kotiin. Yksin liikun jalkaisin. Toisen auton hankkimista emme ole harkinneet. Ilman sitä pärjää, kunhan aikatauluttaa menot etukäteen.
Lasten harratuksista emme halua tinkiä. Niin kauan kuin he ovat motivoituneita itse valitsemiinsa lajeihin. Harrastuskulut kallistuvat vuosi vuodelta, mutta vastaavasti päivähoidon tarve maksuineen vähenee pikku hiljaa. Sieltä vapautuu rahaa harrastusten maksamiseen. Tottakai, äärimmäisessä tilanteessa harrastuskin on sellainen meno, että siitä voisi karsia. Mutta viimeinen sellainen meno.
Se mistä me voisimme nipistää surutta ovat kulttuurimenot, aikakauslehdet, elektroniikka, sisustaminen sekä reissaaminen. Ne olisivat varmasti ensimmäisiä menoja, joista karsisimme, jos taloutemme syystä tai toisesta heikkenisi.
Kuinka tietoisia te olette kuluttamisestanne? Kulutatteko surutta vai pyrittekö olemaan taloudellisia? Meillä peruskuluttamiseen huomion kiinnittäminen vapauttaa resursseja kaikkeen hömppään...
5 kommenttia:
Hitsi:) Joku tosiaan ajattelee noin viisaasti!! Monet asuvat, tekevät ja menevät miten mielii.
Mutta koska meillä on 5 lasta ja olen hoitovapaalla ruhtinaallisen 250 euron turvin, niin mietin oikeastaan koko ajan missä voisin säästää.
Edellinen talo oli sähkölämmitteinen (rintamiestalo). Sähköä meillä meni vuodessa noin 25 000 kW. Lisäksi meillä oli todella suuri varaava vuolukivitakka, jota poltimme paljon sekä 2 ilmalämpöpumppua. Ilmälämpöpumpun laitto säästi meillä seuraavana vuonna jo 5000 kW!! Melkoinen säästö!
Tässä talossa jota remontoimme, oli aikoinaan öljylämmitys, ja edellisten asukkainen mukaan kulutus oli 7000 litraa vuodessa!!! Päätimme heti, että öljy pois ja maalämpö tilalle. Nyt suurin sähkölasku on ollut 100 e/kk, ja se oli viime tammi tai helmikuussa. Joten säästö on melkoinen tässäkin. Vaikkakin maalämmön laitto maksoi, niin laskimme että säästämme sen takaisin muutamassa vuodessa.
Pyykkäyksen kanssa tehdään samoin. Vajaita koneita ei pestä, ja meillä on 8 kg kone, joten yhteen koneelliseen menee melkoisesti pyykkiä. Astianpesukone sen sijaan käy päivittäin.
Leivon itse kaikki "herkut" eli pullat, kakut jne. Leipääkin leivon silloin tällöin, sämpylöitä tosi usein. Tässä onneksi on isommat tytöt mielellään auttamassa. Asumme niin pienessä kaupungissa, että isommat menee harrastuksiin itse, Emiliaa 6v kuskaamme.
Mitäs muuta... Kirppikset ja alennusmyynnit on tosi hyvä paikka etsiä vaatteita pienemmille lapsille. Ei niinkään tytöille, koska isommilta on jäänyt. Mutta poikaa meillä ei ole edes suvussa (Alex on ainut), joten Alexille joudun kaikki vaatteet ostamaan. Teen myös perusvaatteet itse (collegepaidat ja -housut).
Rempassa ollaan tehty kaikki itse. Tottakai apua ollaan saatu, mutta ainoastaan kylppärin piikaus ja valaminen teetettiin muilla, niin ja tietysti putkityöt. Sähköt on tehnyt isäni, joka on sähköasentaja:)
Näin meillä. Olemme haaveilleet, että voitamme lotossa ja tulemme rikkaiksi, niin teetämme loppuremontin muilla ja vain olemme. Tätä odotellessa (koska emme lottoa), jatkamme rempan tekemistä;)
Kiitos, kun vastasit. Vaikutatte ihanan reippaalta perheeltä.
Mäkin muuten leivon, tosin silkasta nautinnosta. Samoin kuin ompelen ja kirjailen vaatteita, mutta unohdin mainita nämä. Ikinä ei tulisi mieleen ostaa valmisverhoja ym., kun osaa itse tehdä juuri sellaiset kuin haluaa. Jos en osaisi niin sitten olisi toinen juttu :) Toisaalta eiköhän lukemista piisannut muutenkin enemmän kuin paljon :)
Mulla kaikki kuluttamisen tarkkailu ei liity talouteen. Kotimaisuus on enemmänkin arvo- ja laatukysymys. Autoilun vähäisenä pitäminen kaupungissa, jossa on toimiva julkinen liikenne on kanssa ympäöristövalinta. Tämä koskee vain itseäni. Mies autoilee ihan puhtaalla sydämellä. Lisäksi pyrin ostamaan neutraaleja ja kestäviä tekstiilejä. Kodintekstiileissä sellaisia, jotka kestävät käytössä vuodesta toiseen. Ja lasten vaatteissakin lapselta toiselle kestäviä vaatteita. Se vaatii sitä, että vaatteet säilyvät siisteinä, mutta myös värit ja kuosit "ajattomina".
Mukavaa lähestyvää viikonloppua!
Nautintona täälläkin leivotaa (ja tehdään käsitöitä). Ne on ne mun henkireikä:)
Autoilusta vielä sen verran, että meillä ei ole julkista liikennettä muutakun täältä pois;) joten oma (tai meillä omat, miehellä on pakko olla töissä) autot on pakko olla.
Oikein hyvää viikonloppua koko teidän perheelle!!
"Pesukoneissa on ajastimet, joiden avulla ne käynnistyvät itsekseen aamuyöllä. Yösähkön turvin."
Olen niin kateellinen. Tuota minäkin haluan joskus tehdä. Kerrostalossa se vaan nyt on hankalaa. Kun ei haluaisi häiriköidä muita naapureita, ei edes sitä !!#&%?!!*-naapuriamme.
Minä olen tarkan euron vartija. Tai siis olen pitkään tiennyt tarkalleen ns. pakolliset menot. Olemme kilpailuttaneet mahdollisuuksien mukaan, tutkineet ja vaihtaneet. Seuraavaksi ajattelin taas kilpailuttaa vakuutukset. Siitä tuli edellisellä kerralla täysi fiasko, nyt kävelen konttorista konttoriin, enkä soittele tylsistyneille vakuutusmyyjille.
Mutta täältä ammensin idean noihin ruokailutottumusten seuraamisiin. :) Ennen meillä oli viikkoruokabudjetti, nyt alkaa selviämään myös se, mitä sillä budjetilla saadaan jääkaappiin. Oikeesti :)
Kiitos inspiraatiosta! :)
Te molemmat olette hoitovapaalla, ja se jos mikä vaatii kuluttamisen puntarointia. Toisissa perheissä enemmän kuin toisissa. Mutta "tuloitta tai tuloissa", tiettyjen asioiden tarkkailu ja kilpailuttaminen kyllä säästää tai ainakin vapauttaa käyttövaroja johonkin muuhun kohteeseen...
Hyvää alkavaa viikkoa kummallekin perheelle! Mulla on edessä kuuden päivän työviikko: Kuka haravoi lehdet ensi viikon lauantaina, kun olen töissä. Mies ja kolme lasta ei ole siihen sopiva yhtälö :D
Lähetä kommentti