on heti sotkuista, kun siellä on siivottu. Kumma juttu. Meillä on jokaisella oma vaatekaappi. Miehen vaatteet ovat tosin säntillisen suorassa. Sinistä, ruskeaa ja harmaata. Pikeepaitaa, kauluspaitaa, neulepaitaa, farkkuja ja suoria housuja. Jotain miesmerkkejä. Älkää kysykö. Stockmannilta tai Jac&Jonesista hankkii melkein kaikki vaattensa. Minun vaatekaapissani on kaikki vaatteet rumia. Tyhmiä. Vanhoja. Ja tällä hetkellä hieman kiristäviä. Lempivaatteeni ovat usein Globalin, Cristelle & Co:n, henkkamaukan L.O.G.G-vaatteet, Vero Modaa tai Vilan. Mustia, valkoisia ja harmaita. Farkkutuotteet ovat mustia tai sinisiä. Vaatteet kiinnostavat minua äärimmäisen vähän.
Tytöille hankin suurimman osan vaatteista varmaankin Stockmannilta. Bogi ja Name it. Global. Paul Frank. Tommy Hilfiger. Benettonilta on kanssa paljon peruspaitoja. Muutamia Dpamilta ja Po.pilta. Zarasta myös. Värikkäitä perusvaatteita. Mahdollisimman vähän tekstiprinttejä. Vaatteen pitää pitää muotonsa ja värinsä. Kokonsakin. Lasten alusvaatteet ovat pääasiassa Lindexistä, KappAhlista ja H&M:stä (tämä oli Riikka sulle!). Sukat ja sukkahousut ovat yleensä Bogin tai Name it:n. Mun alusvaatteet ovat... rumia. Miehen vielä rumempia.
Kymmenenvuotiaan vaatekomero
Ulkovaatteissa meillä on paljon Ice Peakia, Lassieta ja Jonathania. Sekä talvi- että välikausivaatteissa. Muutamia kappaleita Ticket to Heavenin, Reiman ja Tokka Triben myös. Ensi talvena myös Helly Hansenin. Tilattu on.
Lastenvaatteiden pitää näyttää lastenvaatteilta. Mitään älyttömän kalliita en raaski sisävaatteiksi hankkia. Minua harmittaa suunnattomasti, jos kallis vaate likaantuu pysyvästi. Tai menee rikki niin, ettei sitä voi huomaamattomasti korjata. Vaatteiden tulee olla sellaisia, että ne kosteana oiottuina kuivuvat suoriksi. En ihan rehellisesti jaksa ja ehdi silittää kuin pakon edessä. Kierrätän ehjinä ja hyvännäköisinä säilyneet yksilöt lasten välillä. Kuusivuotias mainitsi vähän aikaa sitten, että taidan rakastaa kymmenenvuotiasta eniten, kun hän saa aina kaikki vaatteensa uusina...
Ostan suurimman osan vaatteista tarjouksista. Muutaman kerran vuodessa. Joskus kierrätettyinä. En suostu maksamaan kierrätetystä saman verran kuin uudesta, tarjouksesta olevasta. Käytöstä poistuneet annan eteenpäin. Tai myyn. Normaalilla hinnalla tulee vaateitta hankittua vain silloin kuin hätä on akuutti. Jos toppahousut repeävät korjaamattomiksi tai koulukäytön farkut jäävät pieniksi. Varastoon en osta kuin ulkovaatteita. Kenkiä en koskaan.
Vasen ylänurkka on kuusivuotiaan vaatekaapista.
Loput kaksivuotiaan komerosta.
Ja koska minulla on usein tapana kertoa myös mitä asiat perheessämme maksavat, luulisin käyttäväni lasten (kaikkien yhteensä) sisä- ja ulkovaatteisiin sekä kenkiin vuosittain tuhatkunta euroa. Se ei pidä sisällään harrastusvaatteiden kuluja, jotka ovat samaa luokkaa ja lasken ne harrastukuluiksi.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti