Hiljaiseloa

ajatusten puolella. Viime päivät, kun on täyttänyt jos jonkinlainen touhuaminen. Mitä enemmän tekemistä, sitä vähemmän aikaa ajatella (hiljaista täällä) ja mitä vähemmän tekemistä sitä enemmän ajatuksia. Hienoa!

Kuluneet päivät ovat sujuneet hyvässä hengessä flunssaa pukkaa ja henki rahisee. Mukavaa vaihtelua sille parin viikon jaksolle, kun luulin repeäväni liitoksistani tästä kotona olemisesta. Tällä viikolla olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja touhunnut:

Kahvitellut kahdesti ystävän kanssa.

Tuunannut lintuja tyttöjen uusiin paitoihin.

 

Paidat ovat H&M:n peruspaitoja.

Luppoajalla lukenut sisustuslehtiä ja blogeja.

Asia- ja heräteostostellut.

Kavereita pitäisi kyllä nähdä useammin, koska mieli pysyy huomattavasti virkeämpänä ja iloisempana, kun kuulee vähän muidenkin kuin oman navan kuulumisia.

Lastenvaatteita, etenkin esikoiselle, on tullut tarpeelliseksi tuunailla, koska kahdeksanvuotias on jo vuosi sitten kokonsa vuoksi siirtynyt nuorisokokoihin (tällä hetkellä käytössä koko 146 cm). En halua hänen pukeutuvan vielä niihin, vaan rehellisiin lastenvaatteisiin. Perheen koosta, asuinpaikasta ja äitiyslomasta johtuen, meillä ei juuri nyt ole resursseja hankkia lastenvaateihanuuksia, jotka maksavat alkaen 40 euroa ihan tavallinen pitkähihainen t-paita. Sellaiset saavat odottaa töihin paluuta, kirppisreissujen löytöjä tai nettikauppaharjaantumista. Merkit eivät muutenkaan ole minun juttuni, mutta kestävyys ja iloisuus kylläkin.

Tykkään lukea. Kahdeksanvuotiaalle (vaikka osaakin itse lukea) lueskelen Heinähattuja ja Vilttitossuja, viisivuotiaalle Risto Räppääjiä. Itse luen sekä kaunokirjallisuutta, mutta myös elämäntilanteeseen sopivia lehtiä ja uutuutena blogeja. Kirjaa luen yllätys yllätys sivu kerrallaan. Lehtiä selaillen mielenkiintoisimmat jutut ensin, mutta loppupeleissä aivan kaikki jutut. Blogeja aloitan lukemaan yhtä kerrallaan, alusta loppuun ja aivan koukussa ja kaiken luettuani jään seurailemaan päivityksiä. Olen kiinnostunut kokonaisvaltaisesti elämää käsittelevistä blogeista, en pelkkää muotia, lapsia tai sisustamista koskevia blogeja.

"Ostoksilla" pääsääntöisesti kiertelen ja katselen, haistelen elämää. Töissä ollessani olen tottunut ostamaan juuri ne asiat, joita haluan, mutta nyt kotona ollessa sitä ylimääräistä osteluvaraa ei juurikaan ole. Äitiyspäiväraha riittää kaikkeen olennaiseen ja vähän johonkin muuhun, mutta tällä hetkellä ei tarvitse kuvitella säästävänsä muutamassa kuukaudessa etelänlomamatkarahoja. Olen aina ostanut vain tarpeeseen, mutta nyt on tullut hankittua vähän myös sulostuttamaan, kuten nuo sydän-jutut, joihin meinaan kiinnittää valokuvia.

Sivuraide: Kaupungilla isompien ompeluneulojen hakureissulla kolmekuisen ikinet kutisivat niin paljon, että sormi oli saatava syötäväksi vaikka läpi "lettineuleen". Tutti ei selvästikään tyydytä ikenien kutinan sammutustarpeita.